Tampereen lyhytnäköiset säästöpäätökset aikuissosiaalityössä

Tiistai 19.1.2010 klo 20:10 - Sirpa Pursiainen

Alkuvuodesta Tampereella oltiin kehittämässä aikuissosiaalityötä, jotta sen avulla saataisiin säästöjä aikaiseksi, nyt kuitenkin lyhytnäköisesti päätettiin tämä lauseke budjettiesityksestä poistaa kokonaan. Nyt on myös asetettu tavoitteeksi harventaa sosiaaliasemia kuudesta kolmeen, vaikkakin sosiaalityön tarve sekä aikuis- että lapsiperhepuolella kasvaa koko ajan. Tampereen kaupungin poliittiset päättäjät ovat nyt tekemässä sellaisia päätöksiä, jotka tulevat lisäämään kuluja.

Tampereen kaupungin sosiaalityöntekijöitä oli mukana Tampereen seudun aikuissosiaalityöhanke AKSELI:n  täydennyskoulutuksessa. Tampereen valtuustosalissa pidetyssä päätösseminaarissa viesti Tampereen päättäjille oli selkeä: 1. Muutossosiaalityötä ei voida tehdä kirjallisena toimeentulotukena 2. Sosiaalityöntekijöiden aika menee kirjallisten toimeentulotukihakemusten tekemiseen. 3. Lain säätelemisissä toimeentulotuen käsittelyajoissa ei kyetä pysymään. Tampereella aikuissosiaalityön tilanne verrattuna muuhun seutukuntaan oli selkeästi huonompi. Miten voi olla perusteltua, että korkeakoulututkinnon suorittaneen sosiaalityöntekijän työaika kuluu mekaaniseen toimeentulotuen laskemiseen?

Laman myötä toimeentulotuen asiakkaiden määrä kasvaa jatkuvasti. Poliittisten päättäjien tulee muistaa, että toimeentulotukea on saanut tämän vuoden tammi-lokakuun aikana 18 716 henkilöä ja sosiaalityön palveluita käyttää 2,6 % kaupunkilaisista (AL 9.12.2009). Euromääräisesti toimeentulotukeen menee paljon rahaa. Kun laman aikana työttömäksi jääneet tipahtavat pois ansiosidonnaiselta päivärahalta ja tulottomien määrä, joille ei aktivointisuunnitelmia tehdä, kasvaa – tulevat toimeentulotuen menot räjähtämään. Tampereella toimeentulotuen menot ovat jo kasvaneet 5 miljoonaa euroa tämän vuoden aikana (AL 8.12.2009).

Monet toimeentulotuen asiakkaat tarvitsevat elämäänsä myös muuta tukea kuin toimeentulotukea ja viime laman jäljiltä työttömistä osa on syrjäytynyt pahasti ja ovat edelleen toimeentulotuen saajia– silti Heikki Lätti (AL 9.12) ei näe mitään ongelmaa siinä, että yli 70% toimeentulotukihakemuksista käsitellään kirjallisesti.

Sosiaalityössä on kyse asiakkaiden oikeuksista ja heidän ohjauksestaan ja tukemisestaan sellaiseen elämäntilanteeseen ja elämänhallintaan, etteivät he enää asiakkuutta tarvitsisi Tavoitteena tulee olla myös, etteivät asiakkaat olisi toimeentulotuen tarpeessa, sillä toimeentulotuki on viimesijainen etuus. Sosiaaliaseman tulee olla lähellä ihmistä ja sosiaalityöntekijän tulee kyetä tukemaan asiakasta hänen elämäntilanteessaan muutoinkin kuin lähettämällä kirjallisen lisäselvityspyynnön toimeentulotuen tekemistä varten. Muutossosiaalityötä tekemällä saadaan aikaiseksi todellisia säästöjä, mutta sitä ei voida mitenkään tehdä kohtaamatta asiakasta.

Tampere ei kykene yksin estämään menojen kasvua ja laman seurauksia, ja siitä johtuvaa syrjäytymistä. Myös työvoimatoimiston ja KELAn  on muutettava työskentelyään enemmän sellaiseksi, että asiakas tulee kohdatuksi ja ohjatuksi oikeiden etuisuuksien ja palvelujen piiriin. Yhdessä KELA etuisuuksien pitkä odotusaika, kirjallinen toimeentulotuen hakeminen ja pitkät työnhakuajat passivoivat ihmistä.

Sirpa Pursiainen, YT